Vuoigatvuohta geavahit sámegiela duopmostuoluin

Muhtun dilálašvuođain sáhttá dus vuoigatvuohta geavahit sámegiela duopmostuoluin. Dán mudde nationála minoritehtaid ja minoritehtagielaid (2009:74) láhka.

Duopmostuolut gos sámegiela sáhttá geavahit

Sámegiella sáhttá adnot duopmostuolus mii fátmmasta guovllu mii ollásit dahje belohahkii gullá suohkaniidda Árjepluovvi, Jiellevárre, Johkamohkki dahje Giron. Duopmostuollu mearkkaša hálddašanriekti, diggeriekti, eanan- ja birasduopmostuollu, mearrariekti dahje láigohan- ja eananláigohanriekti. Jus sámegiella livčče sáhttán geavahuvvot duopmostuolus, de dát giella sáhttá nai geavahuvvot duopmostuoluin gosa dakkár diggeášši dahje dakkár ášši guoddaluvvo.

Vai don galggat sáhttit geavahit sámegiela de gáibiduvvo ahte du diggeášši dahj dahje ášši ferte gullevaš suohkaniidda Árjapluovvái, Jiellevárrái, Johkamohkkái dahje Gironii. Gullevašvuohta mearkkaša, ovdamearkka dihte, ahte don orut dahje orostalat dáin suohkaniin, dahje ahte ášši dahje diggeášši gullá opmodahkii mii lea doppe.

Áššeoasálaččat ja sadjásaččat sáhttet geavahit sámegiela

Jus don leat áššeoasálaš dahje sadjásaš ovtta áššeoasálažžii láigohan- ja eananláigohanáššis dahje diggeáššis duopmostuolus, de dus lea vuoigatvuohta geavahit sámegiela šiehtadallamiin. “Sadjásaš” mearkkaša ovdamearkka dihte máná ovdagohcci, váldeguoddi dahje muhtun gii ovddasta juridihkalaš persovnna. Ovddasteaddji ii adno leame sadjásaš ovddasteaddjin.

Maid mearkkaša vuoigatvuohta geavahit sámegiela?

Vuoigatvuohta geavahit sámegiela mearkkaša ahte dus lea

  • vuoigatvuohta sáddet sisa dokumeanttaid ja duođaštusaid sámegillii
  • vuoigatvuohta oažžut dokumeanttaid mat gullet áššái dahje
    diggeáššái njálmmálaččat jorgaluvvot sámegillii
  • vuoigatvuohta hupmat sámegiela gulaskuddamis dahje
    diggečoahkkimis dahje láigohan- ja eananláigohanstivrras.

Dokumeanttaid maid sáddejit sisa galget duopmostuolut ja láigohan- ja
eananláigohanstivrrat jorgalit ruoŧagillii, jus fal ii leat áibbas čielggas ahte
lea dárbbašmeahttun dan dahkat. Dát eiseválddit galget maid geahččalit
dustet sámi áššeoasálaččaid ja sámi sámi áššeoasálaččaid ovddasteddjiid.

Vuoigatvuohta bivdit čálalaš jorgaleami

Buot dilálašvuođain ja dilálašvuođain gos sámegiela sáhttá geavahit, de dus
áššeoasálažžan lea vuoigatvuohta oažžut dáid dokumeanttaid jorgaluvvot
čálalaččat. Áššit mat leat áigeguovdilat diggeáššis lea duopmostuollu ja dat
mii lea dupmui vuođđun, ja áššis lea mearrádus ja dat mii lea vuođđun
mearrádussii. Go dokumeanttaid galgá oažžut jorgaluvvot, de ferten don
áššeoasálažžan dahje áššeoasálačča sadjásažžan sutnje geas váilu
juridihkalaš veahkki gáibidit dan.

Ollugo máksá dulka ja jorgaleapmi?

Didjiide geat lehpet áššeoasálaččat dahje áššeoasálačča sadjásaččat ii mávsse
dulkon ja jorgaleapmi maidege. Almmolaš ruđat mákset dan.

Goas galggat gáibidit geavaheames sámegiela?

Duopmostuoluide lea dehálaš sáhttit plánet dulkkaid ja jorgaleddjiid dáfus.
Danin, jus áiggut geavahit sámegiela, de berret bivdit dan go diggeášši dahje
ášši álggahuvvo dahje vuohččan go galggat hupmat.

Jus dus lea vuoigatvuohta oažžut čálalaš jorgalemiid sámegillii
duopmoloahppacealkagiin ja duomuin dahje mearrádusain ja mearrádusaid
vuođuštemiin maŋŋel go duopmu dahje mearrádus lea celkon, de fertet dan
dahkat maŋemusat vahkku maŋŋel go duopmu dahje mearrádus lea celkon.

Uppdaterad
2021-04-21