Ruotsin tuomioistuinten tehtävä ja rooli

Kaikkien on voitava saada asiansa harkituksi puolueettomassa tuomioistuimessa. Tämän tekeminen mahdolliseksi on Ruotsin tuomioistuinten tärkein tehtävä.

Oikeussuoja ja oikeusturva

Ihmisillä on oikeus oikeussuojaan ja oikeusturvaan. Nämä ovat yhteiskunnan keskeisiä osia ja demokratian perusta.

Oikeussuoja ja suoja rikoksia vastaan

Oikeussuojassa on kysymys siitä, että yhteiskunta ottaa vastuun suojella ihmisiä joutumasta rikosten kohteeksi. Jos jonkun henkeen, terveyteen, vapauteen, integriteettiin tai omaisuuteen kuitenkin kajotaan, yhteiskunnan on ryhdyttävä kohtuullisiin toimenpiteisiin, jotta rikos selvitetään ja syylliset tuomitaan.

Oikeusturva ja tasa-arvo lain edessä

Jotta yhteiskunta olisi oikeusturvallinen on lakien, sääntöjen ja normien oltava ennakoitavia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ketään ei voida syyttää tai tuomita ilman selkeää lain antamaa tukea tai ilman riittäviä todisteita. Oikeusturva merkitsee myös sitä, että samanlaisia tapauksia on käsiteltävä samalla tavalla ja kaikki ovat tasa-arvoisia lain edessä esimerkiksi alkuperästä ja sukupuolesta riippumatta.

Mitä oikeuslaitos merkitsee?

Ruotsin tuomioistuimilla ja muilla viranomaisilla, joita kutsutaan oikeuslaitokseksi, on eri toimet ja tehtävät aina rikosten ehkäisystä, niiden torjumisesta ja selvittämisestä juttujen ratkaisuun, rangaistusten toimeenpanoon ja rikosuhrien tukemiseen.

Oikeuslaitokseen kuuluvat tuomioistuimet ja viranomaiset

Oikeuslaitokseen luetaan tuomioistuimet ja rikoksia ehkäisevät ja selvittävät viranomaiset. Näitä ovat:

  • Tuomioistuimet ja lautakunnat
  • Rikosuhriviranomainen
  • Talousrikosviranomainen
  • Kriminaalihuolto
  • Poliisiviranomainen
  • Turvallisuuspoliisi
  • Syyttäjäviranomainen

Myös muilla viranomaisilla voi olla oikeuslaitokseen kuuluvia tai siihen liittyviä tehtäviä. Esimerkkejä tällaisista viranomaisista ovat oikeuslääketieteen virasto ja kruununvoutiviranomainen.

Mitkä ovat Ruotsin tuomioistuimet?

Ruotsin tuomioistuimiin kuuluu lähes 80 tuomioistuinta, lautakuntaa ja viranomaista. Ruotsin tuomioistuinten palveluksessa on koko maassa yli 7000 työntekijää.

Yleiset tuomioistuimet

Käräjäoikeuksia, hovioikeuksia ja korkeinta oikeutta kutsutaan yleisiksi tuomioistuimiksi. Ne ratkaisevat rikos- riita- ja hakemusasioita. Patentti- ja markkinatuomioistuimet sekä maa- ja ympäristötuomioistuimet kuuluvat myös yleisiin tuomioistuimiin.

Hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuksia, kamarioikeuksia ja korkeinta hallinto-oikeutta kutsutaan hallintotuomioistuimiksi. Hallintotuomioistuimet ratkaisevat kiistajuttuja yksityisten henkilöiden ja viranomaisten välillä ja kiistajuttuja yritysten ja viranomaisten välillä. Viranomaisen päätöksestä voi siis valittaa hallinto-oikeuteen, esimerkiksi veroista tai sairausvakuutuksesta.

Migraatiotuomioistuimet kuuluvat myös hallintotuomioistuimiin.

Lautakunnat ja viranomaiset

Ruotsin tuomioistuimiin kuuluvat myös vuokra- ja maanvuokralautakunnat, oikeusapuviranomainen ja tuomioistuinvirasto. Eri tuomioistuinten tapaan ne ovat täysin itsenäisiä.

On olemassa joitakin lautakuntia, joiden ei lasketa kuuluvan Ruotsin tuomioistuimiin, mutta joilla on läheinen yhteys niihin. Nämä ovat tuomarilautakunta, notariaattilautakunta ja lautamiestehtävien valituslautakunta.

Mitä tuomioistuimet tekevät?

Tuomioistuinten ja lautakuntien tärkein tehtävä on ratkaista juttuja ja hakemusasioita – siis tuomita. Jutut ratkaistaan toisinaan oikeudenkäynneissä, toisinaan arvioimalla kirjallista materiaalia.

Tuomioistuimet harkitseva juttuja ja hakemusasioita

Ruotsissa perusoikeuksiin kuuluu saada asiansa harkituksi tuomioistuimessa. Tuomioistuinten tehtävänä on ratkaista juttuja ja hakemusasioita oikeusturvallisella ja tehokkaalla tavalla.

Tärkeä periaate on tuomioistuinten itsenäisyys ja riippumattomuus. Tämä on säännelty Ruotsin perustuslaissa. Valtiopäivät, hallitus tai muu viranomainen ei saa määrätä kuinka tuomioistuimen pitää tuomita yksittäisessä tapauksessa.

Tuomioistuimet antavat yleistä apua – eivät juridista neuvontaa

Voit saada yleistä apua tuomioistuimelta esimerkiksi, kuinka täytät haastehakemuksen riitajutun yhteydessä tai jos haluat tietää, kuinka oikeudenkäynti tapahtuu. Voit myös ottaa yhteyttä tuomioistuimeen ja vaatia saada perehtyä tuomioon.

Tuomioistuimet eivät sitä vastoin harjoita juridista neuvontaa. Koko tuomioistuimen toiminta perustuu objektiivisuuteen ja puolueettomuuteen ja sen vuoksi et voi saada vastausta siihen, kuinka lakia voidaan tulkita yksittäisessä tapauksessa ennen kuin tuomioistuin on todella harkinnut sen. Tämän typpisissä kysymyksissä voi saada apua asianajotoimistolta.

Tuomioistuin ei laadi lakeja

Valtiopäivät päättävät siitä, mitkä lait ovat voimassa Ruotsissa. Tuomioistuinten tehtävänä on tuomita olemassa olevien lakien mukaan.

Uppdaterad
2021-05-05