Ruoŧa duopmostuoluid mandáhtta ja rolla

Buohkat berrejit oažžut iežaset ášši gullojuvvot eahpebealálaš duopmostuolus. Ruoŧa duopmostuoluid deháleamos bargu lea dan dahkat vejolažžan.

Riekteoadjebasvuohta ja riektesihkarvuohta

Olbmuin lea vuoigatvuohta riekteoadjebasvuhtii ja riektesihkkarvuhtii. Dat leat guovddáš oasit servodagas ja leat vuođđun demokratiijii.

Riektesihkarvuohta lea dan birra ahte servodat váldá ovddasvástádusa suodjalit olbmuid vai sii eai vásit kriminalitehta. Jus soapmása eallin, dearvvašvuohta, friddjavuohta, integritehta dahje opmodat goitge fallehuvvo, de ferte servodat bidjat johtui govttolaš doaimmaid vai sihkkarastá ahte vearredahku čorgejuvvo ja vearredahkkiid dubmejuvvojit.

Lágat, njuolggadusat ja norpmat fertejit leat diehttevaččat vai servodat lea lágalaččat sihkar. Dat mearkkaša ovdamearkka dihte ahte ii oktage galgga oaguhuvvot ráŋggáštumi geažil dahje dubmejuvvo nu ahte ii leat čielga doarjja dasa lágas dahje ahte eai leat doarvái duođaštusat. Riektesihkarvuohta mearkkaša maiddai ahte seammalágan áššit galget meannuduvvot seamma ládje ja ahte láhka lea seammalágán buohkaide, beroškeahttá ovdamearka dihte olbmuid ruohttasiin dahje sohkabeliin.

Maid mearkkaša riekteeiseváldi?

Ruoŧa duopmostuoluin ja dain eará eiseválddiin mat gohčoduvvojit riekteeiseváldin leat buohkain iešguđetlágán doaimmat ja barggut, eastadeami, vuosttildeami ja dutkama rájes, gitta dasa ahte dahket mearrádusaid áššiin, čađahit ráŋggáštusaid ja addet doarjaga sidjiide geat leat vásihan kriminalitehta.

Riekteeiseváldái gullet duopmostuolut ja kriminalitehtaeastadeaddji ja guorahalli eiseválddit. Dat mearkkaša:

  • Duopmostuolut ja stivrrat
  • Gillájeddjiid eiseváldi
  • Ruoŧa finánsabearráigeahčču
  • Kriminálafuolahus
  • Politiijaeiseválddit
  • Sihkarvuođapolitiija
  • Almmolaš áktor

Eará eiseválddiin sáhttet maiddái dieđut riektevuogádaga siskkobealde dahje dieđut mat dasa leat relaterejuvvon. Ovdamearkat dakkár eiseválddiide leat Riektemedisiinnalaš riikaráđđi ja Ruoŧa giehtaguššanbearráigeahčču.

Mat leat Ruoŧa duopmostuolut?

Ruoŧa duopmostuoluide gullet measta 80 duopmostuolu, stivrra ja eiseválddi. Ruoŧa duopmostuolut gávdnojit miehta riikka ja dain leat badjel 7000 virggehasa.

Dábálaš duopmostuolut leat diggegoddi, lágamanneriekti ja Alimusriekti. Sii dubmejit kriminála, riidoáššiid ja áššiid. Pateanta- ja márkanduopmostuolut ja riika- ja birasduopmostuolut gullet maiddai dábálaš duopmostuoluid vuollái.

Hálddahuslaš duopmostuolut, hálddahuslaš duopmostuolut ja Alimusrievtti hálddahuslaš duopmostuolut gohčoduvvojit hálddahuslaš duopmostuollun. Hálddahuslaš duopmostuolut mearridit nákkuid gaskkal ovttaskasolbmuid ja eiseválddiid ja nákkuid gaskkal fitnodagaid ja eiseválddiid. Dan dihte lea vejolaš váidit almmolaš mearrádusa, ovdamearkka dihte vearu dahje dearvvašvuođadáhkádusa hálddahuslaš duopmostullui.

Olggos- ja sisafárrenduopmostuolut gullet maiddai hálddahuslaš duopmostuoluid vuollai.

Ruoŧa duopmostuoluide gullet maiddai láigohan- ja eananláigohanstivrrat, riekteveahkkeeiseválddit ja ruoŧa duopmostuollodoaimmahat. Seamma ládjego dat iešguđetge lágan duopmostuolut de leat dat maiddai áibbas bealátkeahttá.

Leat muhtun stivrrat mat eai gula ruoŧa duopmostuoluide, muhto daiguin leat lagas čanastagat daidda. Dat leat duopmárstivrra, Notariusstivra ja stivrabargguid váiddalávdegoddi.

Maid barget duopmostuolut?

Duopmostuoluid ja stivrraid vuođđobarggut lea mearridit diggeáššiid - das oaivvilduvvo dubmet. Áššit mearriduvvojit muhtomin lágastemiin, eará háve fas go čálalaš materiálat árvvoštallojuvvojit.

Ruoŧas lea vuđolaš riekti oažžut geahččaluvvot iežas ášši duopmostuolu ovdii. Duopmostuoluid bargu lea mearridit áššiid sihkkarit juridihkalaččat ja beaktilis vugiin.

Dehálaš prinsihppa lea ahte leat bealátkeahtes duopmostuolut. Dat lea regulerejuvvon ruoŧa vuođđolágas. Ii parlameanta, ráđđehus dahje eará eiseváldi sáhte mearridit movt duopmostuollu galgá dubmet ovttaskas áššiid.

Sáhtát oažžut dábálaš veahki duopmostuolus, ovdamearkka dihte dasa movt galggat deavdit stevnnetohcama deavdit nákku oktavuođas, dahje jus áiggut diehtit movt diggeášši čađahuvvo. Sáhtát maiddai váldit oktavuođa duopmostuoluin ja bivdit dain oažžut dieđuid muhtun duomus.

Dattege eai atte duopmostuolut juridihkalaš neavvuma. Olles diggegoddi lea vuođđuduvvon objektiivvalaš ja bealátkeahtes doaimmas, ja dan dihte it sáhte oažžut vástádusa dasa movt láhka sáhttá dulkojuvvot ovttaskas áššis ovdal diggegoddi duođai lea iskan ášši. Advokáhttafitnodat sáhttá veahkehit dakkár gažaldagaiguin.

Lea Riikabeaivi mii mearrida makkár lágat galget gustot Ruoŧas. Duopmostuoluid rolla lea dubmet lágaid mielde mat gávdnojit.

Uppdaterad
2021-05-05